Napojen siirtymisen j�lkeen maapallo aloittaa py�rimisliikkens� uudelleen. Sen uudet magneettiset navat sijaitsevat samassa asennossa muuhun aurinkokuntaan n�hden kuin sen nykyisetkin magneettiset navat. Toisin sanoen mik� tahansa osa maapallosta onkin pohjoinen, magneettisesti, siit� tulee uusi magneettinen pohjoisnapa. Napojen siirtyminen asettaa magneettiset navat uudelleen ja uusi p�iv�ntasaaja sijoittuu aikaisemmin j��n peitossa olleiden alueiden kohdalle. Gr�nlanti, Kanada, Alaska, Siperia ja osa Eurooppaa tulevat sijaitsemaan uuden p�iv�ntasaajan alueella. T�m� ei kuitenkaan tarkoita sit�, ett� kasvillisuus n�ill� alueilla alkaisi kukoistaa heti. Leudot alueet, jotka eiv�t aiemminkaan olleet kovin rehevi�, ovat napojen siirtymisen j�lkeenkin l�mpimi�, mutta kasvillisuutta siell� on vain v�h�n. Aiemmat napojen siirtymiset ovat s��nn�llisesti j�rjest�neet maapallon mantereita ja ilmastoalueita uudelleen kuten maapallon maaper�st� voidaan havaita. Mantereita, kerran yht� suurta maa-aluetta, on revitty osiin, leudot tai trooppiset alueet ovat p��tyneet kylm��n vy�hykkeeseen, j��tyneet nopeasti ja peittyneet ikij��h�n ja -lumeen, j��tyneet maa-alueet ovat p��tyneet l�mpim��n vy�hykkeeseen, sulaneet asteittain ja alkaneet taas yll�pit�� el�m��. Vuoret niill� alueilla, joilla vuorten muodostumista tapahtuu, ovat kasvaneet korkeammiksi ja jotkut mannerlaatat ovat painuneet nopeasti toisten laattojen alle.
Kun mantereet j�rjest�ytyv�t uudelleen, merivedet vellovat jonkin aikaa ja asettuvat sitten alaville alueille. Jotkut rannikot, jotka aiemmin olivat veden pinnan yl�puolella, saattavat olla nyt veden peitossa ja vastaavasti aiemmin veden alla olleet alueet saattavat olla nyt veden pinnan yl�puolella. Kuinka paljon uutta mannerta tulee esiin veden alta riippuu siit� kuinka syvi� ja pitki� valtamerien pohjissa olevat repe�m�t ovat, mutta historiallisesti kokonaismanneralue on pysynyt suunnilleen samana. Mantereet eiv�t h�vi� mihink��n, mutta manteresiin rajoittuvat tai valtamerien pinnan l�hell� olevat mannerlaatat voivat nousta tai laskea riippuen paikallisesta ja muualla maapallolla tapahtuvasta mannerlaattojen liikkeest�. Jos mannerlaattojen liike ty�nt�� aiemmin veden alla olevan maa-alueen veden pinnan yl�puolelle, merivesille vapaana oleva alue pienenee ja meriveden pinnan korkeus koko maapallolla nousee. Vastaavasti valtameren pohjaan nopeasti syntyv� rako aiheuttaa meriveden pinnan korkeuden laskun koko maapallolla, mutta t�llaisen raon syntyminen aiheuttaa v�ist�m�tt� puristusta jossakin toisessa paikassa, jossa maa painuu veden alle.
Napojen siirtymisen j�lkeen aikaisemmat napa-alueet sulavat samalla kun uudet napa-alueet j��tyv�t ja alkavat ker�t� pinnalleen j��t� ja lunta kerros kerrokselta. N�m� ilmi�t eiv�t tapahdu samanaikaisesti, sill� ikij��n muodostuminen napa-alueilla saavuttaa tasapainotilan vasta siin� pisteess�, kun veden h�yrystyminen ja sulaminen j��tik�n reuna-alueilla vastaa satavan lumen m��r�� muutaman sadan vuoden kuluttua. T�ll� v�lin meriveden pinnan korkeus nousee maailmanlaajuisesti yli 200 metri� ja laskee sitten takaisin napaj��tik�iden muodostuttua. T�m� meriveden pinnan korkeuden nousu tapahtuu asteittain, joten l�hell� rannikkoa asuvilla yhteis�ill� on runsaasti aikaa muuttaa korkeammille alueilla, operaatio, jonka he huomaavat joutuvansa tekem��n v�h�n v�li�.